Kaapatut lehdet tiedeyhteisön riesana

Kaapatuilla lehdillä (hijacked/cloned journals) tarkoitetaan julkaisukanavia, joiden toiminta perustuu jonkin jo olemassa olevan lehden verkkosivuston kopioimiseen tavoitteena harhauttaa tutkijoita toimittamaan artikkelinsa kopioituun lehteen alkuperäisen sijaan. Toiminnan tavoitteena on kerätä kirjoittajamaksuja alkuperäisen lehden mainetta hyödyntäen. Lehtien kaappaaminen on vähemmän tunnettu saalistajakustantajien käyttämä toimintamalli.

Saalistajiksi kutsutut julkaisukanavat eivät ole uusi ilmiö. Toimintaperiaatteiltaan kyseenalaiset lehdet houkuttelevat kirjoittajia nopealla julkaisuprosessilla ja keskimääräistä edullisemmilla kirjoittajamaksuilla. Tämä on mahdollista, sillä lehdet julkaisevat artikkelit sellaisenaan, ilman perusteellista toimituksellista ja ulkopuolista asiantuntijoiden suorittamaa vertaisarviointia.

Saalistajalehtien tunnistamiseen on myös kehitetty useita apuvälineitä. Näistä tunnetuin on Cabells predatory reports -tietokanta (englanniksi), joka ylläpitää laajaa hakemistoa toimintaperiaatteiltaan kyseenalaisista lehdistä, ja joka on käytettävissä laajasti korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kautta. Lisäksi saalistajia on mahdollista tunnistaa esimerkiksi kaikille avoimien Think. Check. Submit. ja Retraction Watch (englanniksi) -palveluiden kautta. Retraction Watch tarjoaa myös Hijacked Journal Checker -työkalun (englanniksi), johon on listattu tunnistettuja kaapattuja lehtiä.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että kaappauksen kohteeksi joutunut lehti ei ole tehnyt mitään väärää. Alkuperäiselle lehdelle kaapatuksi joutuminen voi kuitenkin aiheuttaa suurta taloudellista ja maineeseen liittyvää haittaa, ja voi johtaa jopa lehden lakkauttamiseen. Haittaa aiheutuu myös tutkijalle, joka erehtyy lähettämään käsikirjoituksensa kaapattuun lehteen.

Pienten kustantajien lehdet saalistajien kohteena

Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa (englanniksi) tarkasteltiin kaapattuja lehtiä ja niiden esiintymistä Scopus-tietokannassa. Tutkimuksessa tunnistettiin 67 Scopuksen indeksoimaa lehteä, joiden kopioitu versio oli kaapparien hallussa. Näistä 44 oli onnistunut indeksoimaan kaapatussa versiossa julkaistuja artikkeleita Scopukseen. Lisäksi 34 lehden profiilitiedoissa oleva linkki vei alkuperäisen verkkosivun sijaan kaapatulle sivulle. Kaapatusta lehdestä indeksoitujen artikkelien määrä Scopuksessa vaihteli paljon, enimmillään laittomia artikkeleita oli lehtinimekettä kohdin yli 3000 vuodessa.

Tutkimus listaa tyypillisiksi kaappauksen kohteeksi joutuviksi lehdiksi pienempien kustantajien, yhdistysten tai organisaatioiden hallinnoimat lehdet, jotka on indeksoitu kansainvälisiin viitetietokantoihin kuten Pubmed, Scopus tai Web of Science. Tyypillinen kaappaus tapahtuu joko rekisteröimällä lehden vanhentunut verkkotunnus tai luomalla uusi, alkuperäistä lehden osoitetta jäljittelevä verkkotunnus.

Yksi ensimmäisistä ja tunnetuimmista esimerkeistä kaapatuksi tulleista lehdistä on Islannin geologisen yhdistyksen julkaisema Jökull (englanniksi), josta kaappaaja loi lähes identtisen sivuston (englanniksi), jota oli hyvin vaikea erottaa alkuperäisestä. Sittemmin alkuperäinen Jökull on muuttanut verkkosivunsa ulkonäköä.

Tutkimuksessa tunnistetuista 67 julkaisukanavasta moni löytyy myös Julkaisufoorumista. Näiden tiedot tullaan tarkistamaan kuluvan kevään aikana erityisesti linkitysten osalta. Mikäli verkkolinkki on vanhentunut, on se saattanut päätyä kaapparin käyttöön.

Haasteena kaapattujen lehtien tunnistaminen

Kaapatun lehden tunnistaminen voi olla hankalaa, ellei sen tietoja löydy esimerkiksi Cabellsin Predatory Reports -tietokannasta tai Hijacked Journal Checker -listasta. Vaikka esimerkiksi lehden verkkosivujen perusteella ei usein voi määritellä sen tieteellistä laatua tai alkuperäisyyttä, on kuitenkin mahdollista kiinnittää huomiota muutamiin tunnistettuihin kaapattuihin lehtiin liitettyihin piirteisiin:

• Lehdessä on julkaistu artikkeleita, jotka eivät vastaa alkuperäisen lehden tieteenalaa.
• Toimituskunnan jäsenten affiliaatiotiedot puuttuvat.
• Lehteen voi ottaa yhteyttä ainoastaan yhteydenottolomakkeen tai sähköpostin välityksellä.
• Artikkeleissa on poikkeuksellisen suuri määrä viittauksia lehden muihin artikkeleihin.

Sen sijaan lehden julkaisualusta tai tekninen toteutus eivät useinkaan kerro sen luotettavuudesta. Kaapattuja lehtiä voidaan julkaista myös tunnetuilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, kuten OJS, jota käytetään laajasti vertaisarvioitujen tiedelehtien julkaisujärjestelmänä. Myös esimerkiksi Googlella haettaessa kaapattu lehti saattaa nousta korkeammalle hakutuloksissa kuin alkuperäinen lehti.

Aina epäilyksen herätessä kannattaa asiaa kuitenkin tutkia tarkemmin, ja pyytää tarvittaessa apua esimerkiksi tieteellisestä kirjastosta, tai mikäli lehti on arvioitu myös Julkaisufoorumissa, osoitteesta julkaisufoorumi@tsv.fi.

Aiheesta aiemmin Julkaisufoorumissa:

• Sustainability-lehti lasketaan tasolle 0 (30.9.2022)
• MDPI, Predatory Reports ja julkaisutoiminnan harmaa alue (23.3.2023)
• Tarkistuksia tasoluokkaan 1 (20.6.2023)
• Julkaisumäärä MDPI:n lehdissä kääntynyt laskuun (17.10.2023)

Teksti: Anna-Kaarina Linna

Kuva: Pixabay, Pexells