MDPI puhuttaa myös Julkaisufoorumin paneeleissa, mutta äkillisiä muutoksia luokitukseen ei ole tulossa.
Tiedeyhteisöä on viime aikoina puhuttanut Predatory Reports -sivusto (englanniksi), joka ylläpitää listaa saalistajalehdistä ja -kustantajista. Sivusto ilmoitti helmikuussa 2023 lisänneensä kaikki MDPI-kustantajan lehdet listalleen (englanniksi). Listauksen jälkeen myös MDPI:n lehtien toimituskunnista on eronnut jäseniä.
Predatory Reports -sivuston osalta jää epäselväksi, kuka sivustoa ylläpitää, ja millä perustein lehti tai kustantaja päätyy listalle. Myös listan nimi on aiheuttanut sekaannusta, sillä Cabells ylläpitää samannimistä listaa (englanniksi). Cabellsin listalla oleville lehdille on kuitenkin esitetty selkeät kriteerit (englanniksi), joiden perusteella lehti on lisätty listalle ja Julkaisufoorumin paneelit hyödyntävät tätä listaa arviointityönsä tukena. MDPI:n lehtiä ei Cabellsin listalta löydy.
Vaikka Predatory Reports -sivusto ei ole tietolähteenä erityisen vakuuttava, on MDPI:n julkaisu- ja laadunarviointikäytännöistä jo pidempään käyty kriittistä keskustelua niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. Esimerkiksi Paolo Crosetto julkaisi vuonna 2021 artikkelin Is MDPI a predatory publisher? (englanniksi), jossa hän tarkasteli kriittisesti MDPI:n julkaisumäärien kasvua ja julkaisuaikojen lyhenemistä. Lisäksi Ruotsissa osa yliopistoista on rajannut MDPI:n lehdet julkaisusopimustensa ulkopuolelle (englanniksi).
Tuorein uutinen on, että Clarivate Analytics on poistanut Web of Science tietokannoista MDPI:n suurimman lehden International Journal of Environmental Research and Public Health (IJERPH). Tämä tarkoittaa, että lehdellä ei enää ole Journal Impact factoria. IJERPH on nopeasti kasvanut maailman suurimmaksi lääke- ja terveystieteisiin (englanniksi) erikoistuneeksi tiedelehdeksi, joka oli vuonna 2021 myös suomalaisten yliopistojen tutkijoiden neljänneksi eniten käyttämä lehti.
MDPI:n ja muiden kustantajien toimintamalleista on myös entistä enemmän tutkittua tietoa. Osana EQUAP^2-projektia (englanniksi) yli 3 200 tutkijaa 25:stä Saksan ja Sveitsin yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta haastateltiin verkkokyselyn avulla heidän arviointiprosessia koskevista julkaisijakohtaisista kokemuksistaan.
Selvityksessä nousi esille, että toimittajina tai vertaisarvioijana toimivat tutkijat pitivät käsikirjoitusten hyvin lyhyttä tai hyvin pitkää käsittelyaikaa merkkinä käsittelyprosessin heikommasta laadusta. Myös erikoisnumeroiden suuri määrä sekä toimituskunnan jäsenten mahdollisuus julkaista toimittamassaan lehdessä koettiin ongelmalliseksi laadun kannalta. Raportissa havaittiin myös, että automatisoituja prosesseja vertaisarvioijien valinnassa hyödynsivät erityisesti open access -kustantajat, kuten MDPI ja Frontiers, ja tutkijat pitivät tätä laatua heikentävänä toimintamallina. Toimittajat ja vertaisarvioijat kokivat myös eniten painostusta lyhyissä käsittelyajoissa pysymiseksi open access -kustantajien toimesta (Kuvio 1).
MDPI:n lehtien arviointi Julkaisufoorumissa
Julkaisufoorumin paneeleissa on keskusteltu MDPI:sta ja muista julkaisutoimintaa nopeasti kasvattavista APC-maksullisista open access -kustantajista. Paneelit ovat suhtautuneet kehitykseen varauksella, sillä toimintamalli perustuu nopealle julkaisuprosessille, mikä saattaa vaikuttaa vertaisarviointiprosessin laatuun. Toisaalta paneelit ovat myös todenneet, että vaihtelu saman kustantajan yksittäisten lehtien välillä voi olla suurta.
Julkaisufoorumin arviointikriteerien mukaan lehdet tulee arvioida itsenäisesti eikä lehden tasoluokan tulisi määräytyä kustantajan perusteella. Esimerkkinä voidaan pitää MDPI:n Sustainability-lehteä, joka laskettiin Julkaisufoorumissa vuoden 2023 alusta 1-tasolta 0-tasolle. Vaikka lehdessä julkaistaan myös laadukkaita artikkeleita, sen laaja-alaisuus, suuri julkaisumäärä ja nopeat julkaisuprosessit ovat murentaneet luottamusta siihen, että lehden laadunvarmistus toimisi uskottavasti kautta linjan.
Julkaisufoorumissa MDPI:n lehtiä löytyy vuoden 2023-luokituksesta tasoilta 0, 1 ja 2. Tasolta 2 löytyy yksi MDPI-kustantajan lehti, 1-tasolta 145 lehteä ja 0-tasolta 41 lehteä. Valtaosa täyttää siis 1-tason kriteerit.
Julkaisufoorumin paneelit tekevät kuluvan kevään aikana (huhti-toukokuussa) tasoluokan 1 kriittisen tarkastelun, joka voi kohdistua myös MDPI-lehtiin. Paneelit tarkastelevat erityisesti JUFO-luokan 1 kriteereitä, joista yksi edellyttää että “Julkaisukanava on tieteenalansa kansainvälisen tai suomalaisen tiedeyhteisön näkökulmasta tieteellisesti relevantti, sekä tieteelliseltä laadultaan uskottava”.
Tiedeyhteisön on myös jatkuvasti mahdollista antaa arviointipaneeleille palautetta luokituksista JUFO-portaalin kautta. Mikäli paneelit päättävät pudottaa joitakin lehtiä tasolle 0, muutoksista tiedotetaan alkukesän aikana ja tasomuutokset tulevat voimaan vuoden 2024 alusta, eli ne koskevat vasta vuonna 2024 tai myöhemmin julkaistuja artikkeleita.
On kuitenkin syytä muistaa, että vain pieni osa JUFO-luokkaan 0 sijoittuvista lehdistä on saalistajalehtiä. Tasolle 0 luokitellaan myös toimintansa juuri aloittaneita julkaisukanavia, joiden julkaisutoimintaa ei ole mahdollista vielä arvioida, paikallisia vertaisarvioituja kanavia jotka palvelevat lähinnä tutkimusorganisaation omia tutkijoita, sekä tieteellisen, ammatillisen ja yleistajuisen julkaisutoiminnan välimaastoon asemoituvia kanavia.
Julkaisutoiminta harmaa-alueella kasvaa
Saalistajalehdet ja niissä julkaiseminen ovat Suomessa tieteellisen julkaisutoiminnan näkökulmasta marginaalinen ilmiö: Suomalaiset yliopistot raportoivat vuonna 2021 vain 15 vertaisarvioitua lehti- tai konferenssiartikkelia, jotka on julkaistu Cabellsin listalla olevissa mahdollisissa saalistajalehdissä.
Merkittävämpi ilmiö on tieteellisen julkaisutoiminnan kasvu niin kutsutulla harmaalla alueella, eli saalistajalehtien ja JUFO 1-tason rajamaastossa. Ilmiön taustalla on kaupallisten open access -kustantajien kilpailu APC-maksuista, minkä seurauksena he pyrkivät julkaisemaan lehdissään mahdollisimman suuren määrän artikkeleita pienimmällä mahdollisella toimitustyöhön ja laadunarviointiin käytettävällä ajalla.
Julkaisufoorumi-luokituksen päivitysarviointi 2022 -raportin mukaan Suomalaisten yliopistojen julkaisutoiminta on kasvanut viime vuosina MDPI:n lehdissä huomattavasti voimakkaammin kuin esimerkiksi JUFO-luokan 3 lehdissä (Kuvio 2). Tekniikassa, lääke- ja terveys-tieteissä sekä maatalous- ja metsätieteissä julkaistiin 2021 enemmän artikkeleita MDPI:n kuin kaikissa JUFO-luokan 3 lehdissä yhteensä.
MDPI:stä on tullut yksi maailman suurimmista akateemisista kustantajista, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan markkinaosuudet eri maiden ja alueiden välillä vaihtelevat. Suomessa ja Pohjoismaissa markkinaosuus on suhteellisen pieni. Suurimman markkinaosuuden MDPI on saavuttanut Keski- ja Itä-Euroopan (CEE) maissa (Kuvio 3).
Unkarilaisille tutkijoille (englanniksi) suunnatun kyselytutkimuksen mukaan tärkein syy julkaista MDPI:n lehdissä on nopea julkaisuprosessi. Lisäksi lehdet ovat “riittävän arvostettavia”, koska niillä on Journal Impact Factor ja ne on indeksoitu Web of Science ja Scopus -tietokannoissa.
Sekä julkaisufoorumissa että kotimaisessa tiedeyhteisössä on syytä käydä laajaa ja avointa keskustelua julkaisutoiminnan muutoksista ja kehityksestä. Julkaisufoorumin tehtävänä on seurata ja tehdä näkyväksi tieteellisen julkaisutoiminnan laatua ja avoimuutta. Tavoitteena on myös auttaa tutkijoita tunnistamaan tieteenalansa luotettavat ja korkeatasoiset julkaisukanavat ja avoimen julkaisemisen mahdollisuudet.
Lisätietoja: julkaisufoorumi@tsv.fi
Teksti: Janne Pölönen ja Elina Pylvänäinen.
Pääkuva: Chivozol, Pexels.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
