Jos et vielä ole löytänyt etsimääsi tietoa, tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin alla.
Tasoluokkia koskevat kysymykset
Miksei JUFO-luokitus noudata impaktilukujen (JIF) mukaista paremmuusjärjestystä?
Mitä volyymipohjainen luokittelu tarkoittaa?
Julkaisukanavan tasoluokka on muuttunut, käytetäänkö uutta vai vanhaa?
Mikä on tasoluokka 0?
Luokituksen käyttöä ja rahoitusmallia koskevat kysymykset
Suosiiko luokitus tai rahoitusmalli lehtiartikkelien julkaisemista muiden julkaisutyyppien kustannuksella?
Suosiiko JUFO-luokitus tai yliopistojen rahoitusmalli kansainvälistä julkaisemista?
Miten julkaisuihin perustuva rahoitusosuus lasketaan yliopistoille?
Miksei JUFO-luokitusta saisi käyttää yksittäisen tutkijan arviointiin?
Miten ”JUFO-pisteet” määräytyvät?
Eri julkaisutyyppejä koskevat kysymykset
Miten tasoluokka määräytyy, jos sekä konferenssi että kustantaja ja/tai sarja on arvioitu?
Miksi Julkaisufoorumissa arvioidaan kirjakustantajia?
Miksi Julkaisufoorumissa arvioidaan konferensseja?
Julkaisukanavien hakua ja ehdottamista koskevat kysymykset
Mitä pitää tehdä, jotta saan oman julkaisukanavani mukaan Julkaisufoorumiin?
Miksei ehdottamaani julkaisukanavaa ole vieläkään arvioitu?
Miksei etsimäni julkaisukanavan tasoluokan kohdalla ole mitään merkintää?
Mitä teen, jos en löydä hakemaani julkaisukanavaa Julkaisufoorumin listalta?
Tasoluokkia koskevat kysymykset
Miksei JUFO-luokitus noudata impaktilukujen (JIF) mukaista paremmuusjärjestystä?
Clarivaten journal impact factor (JIF) vaihtelee tieteen- ja tutkimusaloittain, joten eri paneelien (esim. kemian paneelin ja materiaalitekniikan paneelin) samaan tasoluokkaan asettamien lehtien impaktilukujen välillä voi olla suuriakin eroja. Yhden paneelin edustamien eri tutkimusalojen välilläkään JIF ei välttämättä ole vertailukelpoinen, vaan riippuu alan koosta, viittauskäytännöistä ja useista muista tekijöistä.
Paneeleita onkin ohjeistettu kiinnittämään huomiota eri tutkimusalojen lehtien edustukseen korkeammilla tasoilla. Tästä seuraa, että samankin paneelin sisällä joillakin tason 1 lehdillä voi olla korkeampi JIF kuin joillakin tasolle 2 luokitelluilla lehdillä. Joissakin paneeleissa JIF-lukuja on painotettu enemmän kuin muita paneelien arviointityön tueksi tuotettuja viittaus- tai laatuindikaattoreita (Source Normalized Impact per Paper (SNIP), SCImago Journal Rank (SJR), European Reference Index for the Humanities (ERIH) sekä Norjan ja Tanskan tasoluokitukset).
Lehtien viittauskertoimet vaihtelevat myös artikkelityyppien mukaan. Katsausartikkelit keräävät keskimäärin alkuperäisartikkeleita enemmän viittauksia, joten review-lehtien JIF-luvut ovat suhteellisen korkeita. Paneeleita on pyydetty kiinnittämään huomiota siihen, ettei katsausartikkeleihin keskittyviä lehtiä kertyisi tasoille 2 ja 3 suhteettoman paljon. Niinpä korkeamman JIF-arvon review-lehtiä on voitu sijoittaa alempaan tasoluokkaan kuin matalamman JIF-arvon saaneita alkuperäistutkimusta julkaisevia lehtiä.
Mitä volyymipohjainen luokittelu tarkoittaa?
Julkaisuvolyymilla tarkoitetaan julkaisusarjassa vuosittain ilmestyvien suomalaisten ja ulkomaisten tieteellisten artikkelien lukumäärää (kolmen vuoden keskiarvo). Paneelit saavat nostaa tasoille 2 ja 3 yhteensä 25 prosenttia paneelinsa listalla olevien sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä (tasot 1-3) ja 3 tasolle 10 prosenttia.
Aikaisemmin samat prosenttiosuudet laskettiin lehtinimekkeiden lukumäärästä, mikä johti artikkelitasolla epätasaiseen lopputulokseen eri tieteenalojen kesken, sillä monilla luonnon- ja lääketieteen aloilla juuri johtavat lehdet ovat volyymiltaan suurimpia. Joillakin aloilla viidenneksessä nimekkeistä saattaa ilmestyä yli puolet kyseisellä tieteenalalla tuotetuista artikkeleista. Sen sijaan yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä tiettyyn kulttuuriseen ja historialliseen tilanteeseen kiinnittyvillä tutkimusongelmilla on tärkeä merkitys. Näillä aloilla tutkimusparadigmat ja -kysymykset ovat moninaisia, ja julkaisutoiminta hajautuu suhteellisen pieniin kansainvälisiin ja kansallisiin lehtiin.
Lue lisää: Julkaisufoorumin tasovaatimuksia on kiristetty (Tieteessä tapahtuu 1/2015)
Julkaisukanavan tasoluokka on muuttunut, käytetäänkö uutta vai vanhaa?
Tasoluokka määräytyy kirjan tai artikkelin ilmestymisvuonna voimassa olleen tason mukaan. Jos julkaisukanava on ilmestymisvuonna vielä luokittamaton, käytetään ensimmäistä julkaisukanavan saamaa tasoluokkaa. Jos julkaisuvuosi on esimerkiksi 2013 ja kanava on arvioitu ensimmäisen kerran vuonna 2014, julkaisu saa tasoluokan vuoden 2014 luokituksen perusteella.
Arviointihistoria löytyy JUFO-portaalista.
Mikä on tasoluokka 0?
Kyseessä ei ole varsinainen tasoluokka, johon julkaisukanavia valittaisiin tietyin kriteerein. Merkintä 0 tasoluokan kohdalla tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei kyseinen julkaisukanava arviointipaneelien mielestä täytä jotakin tason 1 kriteereistä. Tähän joukkoon kuuluu monentyyppisiä ja monentasoisia kanavia ammattilehdistä ja epäilyttävistä open access -lehdistä yliopistojen omiin julkaisusarjoihin. Laadukaskin julkaisukanava voi aluksi saada merkinnän 0 myös sen vuoksi, että se on vasta perustettu eikä paneeli pysty vielä arvioimaan sen sisältöä. Tason 0 kanavissa voi siis ilmestyä myös asiallisesti vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja, jotka ansaitsevat tulla huomioiduksi esimerkiksi yksittäisen tutkijan arvioinneissa.
Tasomerkintä 0 ei anna julkaisukanavalle mitään erityistä statusta, vaan se on luokituksen näkökulmasta samanarvoinen kuin Julkaisufoorumiin kuulumaton julkaisukanava. Julkaisufoorumin tarkoituksena ei ole listata kaikkia olemassa olevia julkaisukanavia, vaan ainoastaan suomalaiselle tiedeyhteisölle relevantit tieteelliset kanavat (joissa ilmestyy pääasiassa julkaisutyyppien A1-A4 ja C1 julkaisuja). Luokka 0 ei siis ole esimerkiksi ammatillisten ja yleistajuisten tai muiden vertaisarvioimattomien julkaisukanavien oma JUFO-kategoria.
Aiemmin 0-luokasta käytettiin nimitystä "muut tunnistetut julkaisukanavat" ja sen tasoluokan merkintänä oli - . Yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereitä koskevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (Finlex: 526/2014) kuitenkin puhutaan "tasoluokan 0 julkaisuista", joten ohjausryhmä päätti yhdenmukaistaa nimitys- ja merkintäkäytäntöjä. Muut kuin Julkaisufoorumin tasoille 1, 2 tai 3 hyväksytyt julkaisukanavat siis kuuluvat "tasoluokkaan 0" ja tasoluokan merkintänä julkaisukanavahaussa on 0.
Luokituksen käyttöä ja rahoitusmallia koskevat kysymykset
Suosiiko luokitus tai rahoitusmalli lehtiartikkelien julkaisemista muiden julkaisutyyppien kustannuksella?
Julkaisufoorumi-luokitus sisältää tieteellisten lehtien ja tieteellisten konferenssien lisäksi myös tieteellisiä kirjasarjoja ja kirjakustantajia. Luokitus siis kattaa yhtä hyvin ihmistieteiden julkaisutoiminnassa tärkeät tieteelliset kokoomateosartikkelit ja erillisteokset kuin lehtiartikkelitkin. Rahoitusmallissa erillisteokset saavat neljä kertaa suuremman painoarvon kuin artikkelit, joten malli huomioi erillisteosten vaatiman, artikkeliin verrattuna suuremman työmäärän.
Suosiiko JUFO-luokitus tai yliopistojen rahoitusmalli kansainvälistä julkaisemista?
Rahoitusmallissa ei erotella kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisukanavissa ilmestyneitä julkaisuja eri kategorioihin, vaan julkaisujen painoarvo määräytyy julkaisutyypin, julkaisukanavan tasoluokan, ja vuodesta 2021 myös avoimen saatavuuden perusteella.
Julkaisufoorumin tasoluokkiin 2 ja 3 on nostettu pääasiassa kansainvälisiä tieteellisiä foorumeita, joiden yleisin julkaisukieli on englanti. Ihmistieteissä tasolle 2 voidaan hyväksyä myös kotimaisia suomen- tai ruotsinkielisiä julkaisusarjoja ja kirjakustantajia, jotka kattavat suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin tai historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti. Vaikka suomen- ja ruotsinkielisiä julkaisukanavia on tasoluokassa 2 lukumääräisesti paljon vähemmän kuin englanninkielisiä, niissä julkaistaan huomattavan suuri osa ihmistieteissä tuotetuista suomenkielisistä vertaisarvioiduista julkaisuista.
Samaan tasoluokkaan kuuluvassa kansainvälisessä ja kotimaisessa kanavassa julkaistut artikkelit ja erillisteokset saavat yhtä suuren painokertoimen. Vastaavasti tasoluokkaan 2 sijoittuvassa kotimaisessa kanavassa julkaistu artikkeli tai erillisteos saa suuremman painoarvon kuin alemman tasoluokan kansainvälinen julkaisu (esim. erillisteos tasoluokan 2 kotimaisella kustantajalla vastaa kahtatoista tasoluokan 1 kansainvälisessä lehdessä julkaistua artikkelia).
Julkaisufoorumi-luokituksessa arvioidaan tieteellistä laatua – ja tiede on kansainvälistä. Tasoluokka ei välttämättä heijasta tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mutta se ei olekaan Julkaisufoorumin tarkoitus. Toki ihmistieteissä tieteellistä ja yhteiskunnallista relevanssia ei välttämättä ole mielekästä arvioida erillisinä. Tämän tasapainon hakeminen jää asiantuntijapaneelien harkinnan varaan.
Miten julkaisuihin perustuva rahoitusosuus lasketaan yliopistoille?
Vuosina 2021-2024 yliopistojen perusrahoituksesta 14 prosenttia jaetaan julkaisujen perusteella. Laskennassa käytetään kolmen edellisen vuoden julkaisuja. Julkaisut pisteytetään julkaisutyypin ja Julkaisufoorumi-luokan perusteella, ja lasketaan yliopistojen tuottamien julkaisupisteiden kolmen vuoden keskiarvo (esimerkiksi vuoden 2016 rahoitusosuus lasketaan vuonna 2015 ja se perustuu vuosien 2012, 2013 ja 2014 julkaisujen keskiarvoon). 14 prosentin osuutta vastaava rahasumma jaetaan yliopistojen tuottamien julkaisupisteiden kokonaismäärällä, jolloin saadaan yhden julkaisupisteen arvo. Kunkin yliopiston osuus rahoituksesta saadaan kertomalla julkaisupisteen arvolla yliopiston tuottama julkaisupistemäärä.
Miksei JUFO-luokitusta saisi käyttää yksittäisen tutkijan arviointiin?
Julkaisufoorumi-luokitus on tarkoitettu suurten julkaisumäärien arviointiin. Yliopistojen rahoitusmallissa tarkastelun kohteena on kerrallaan yli 70 000 yliopistojen kolmen edellisen vuoden aikana tuottamaa vertaisarvioitua artikkelia ja kirjaa. Julkaisukanavapohjaisten mittareiden luotettavuus kuitenkin heikkenee ratkaisevasti, kun tarkastelun kohteena olevien julkaisujen määrä on suhteellisen pieni, kuten yleensä yksittäistä tutkijaa arvioitaessa.
Julkaisukanavan JUFO-luokka kertoo artikkeleiden ja kirjojen läpäisemän kilpailun ja vertaisarvioinnin keskimääräisestä tasosta, mutta arvostetuissa korkean tasoluokan julkaisukanavissa ilmestyy myös heikompia julkaisuja, joiden vaikuttavuus jää vaatimattomaksi. Vastaavasti alemman tasoluokan julkaisukanavissa ilmestyy erittäin vaikuttaviksi osoittautuvia julkaisuja. Julkaisupäätöksen tekoon voivat vaikuttaa esimerkiksi tutkimusaiheen julkisuusarvo ja tutkijan nimekkyys, mikä asettaa tutkijat jo lähtökohtaisesti eriarvioiseen asemaan. Yksittäisten tutkijoiden arviointi pelkästään heidän käyttämiensä julkaisukanavien tasoluokan perusteella voi siis johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.
Kiintiöiden vuoksi tasolle 3 mahtuu vain pieni osa julkaisusarjoista, joten on mahdotonta, että jokaiselta erikoisalalta olisi edes yksi lehti korkeimmalla tasolla. Tutkija on oman aiheensa paras asiantuntija ja hänellä täytyy olla vapaus julkaista sopivimpana pitämässään julkaisukanavassa. Tarkoituksenmukaisin kanava voi olla myös tasolla 1 tai jopa luokittamaton. Valtaosa luokitelluista julkaisukanavista on tasolla 1, joten joukkoon mahtuu paljon laadukkaita, relevanttia tieteellistä tutkimusta julkaisevia sarjoja.
Lisätietoja löytyy Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohjeesta.
Miten ”JUFO-pisteet” määräytyvät?
Valtion yliopistoille jakamasta perusrahoituksesta 14 prosenttia perustuu julkaisutoimintaan. Ainoastaan vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit ja kirjat (eli OKM:n määrittämät julkaisutyypit A1, A2, A3, A4, C1 ja C2) painotetaan niiden julkaisukanavan saaman Julkaisufoorumi-luokan mukaan. Monografian painokerroin on nelinkertainen artikkeliin verrattuna.
Rahoitusmallin painokertoimet ovat seuraavat:
Julkaisutiedonkeruun luokat A1-A4 sekä C2 julkaisut painotetaan Julkaisufoorumi-luokan mukaan
- luokan 0 julkaisut kertoimella 0,1
- tason 1 julkaisut kertoimella 1
- tason 2 julkaisut kertoimella 3
- tason 3 julkaisut kertoimella 4
Julkaisutiedonkeruun luokan C1 julkaisut painotetaan Julkaisufoorumi-luokan mukaan
- luokan 0 julkaisut kertoimella 0,4
- tason 1 julkaisut kertoimella 4
- tason 2 julkaisut kertoimella 12
- tason 3 julkaisut kertoimella 16
Vertaisarvioimattomat, ammatilliset ja yleistajuiset artikkelit saavat painokertoimen 0,1 ja kirjat painokertoimen 0,4 riippumatta siitä, missä julkaisukanavassa ne ovat ilmestyneet.
Eri julkaisutyyppejä koskevat kysymykset
Miten tasoluokka määräytyy, jos sekä konferenssi että kustantaja ja/tai sarja on arvioitu?
Konferenssijulkaisujen osalta kannattaa ensin miettiä julkaisutyyppiluokitusta: onko kyseessä OKM:n tiedonkeruun määrittelyn mukainen julkaisutyyppi ”vertaisarvioitu artikkeli konferenssijulkaisussa” (A4)? Jos artikkeli on julkaistu tieteellisessä lehdessä tai lehden erikoisnumerossa, määritetään julkaisutyypiksi ”alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä” (A1), vaikka artikkeli pohjautuisikin konferenssissa esitettyyn paperiin. Jos konferenssi on kertaluontoinen tapahtuma, jonka tuloksena syntyy tieteellinen kokoomateos, kyseessä on ”vertaisarvioitu artikkeli tieteellisessä kokoomateoksessa” (A3). ”Vertaisarvioitu artikkeli konferenssijulkaisussa” (A4) käsittää ainoastaan säännöllisesti toistuvan konferenssin julkaisussa ilmestyneet vertaisarvioidut täysimittaiset artikkelit. Julkaisutyyppi A4 on tyypillinen tietojenkäsittelytieteessä ja teknillistieteellisillä aloilla, muilla aloilla konferenssiesityksiin perustuvat julkaisut vastaavat paremmin julkaisutyyppejä A1 tai A3.
Konferenssiartikkelin (A4) tasoluokan määrittää ensisijaisesti konferenssin tasoluokka. Konferensseja arvioidaan erikseen ainoastaan, mikäli niiden taso poikkeaa paneelin näkemyksen mukaan julkaisukanavana toimivan sarjan tai kustantajan saamasta tasoluokasta. Jos konferenssia ei ole erikseen luokiteltu, tasoluokka määräytyy julkaisukanavana toimivan julkaisusarjan perusteella – tai jos sarjaa ei ole luokiteltu, kirjakustantajan perusteella.
Miksi Julkaisufoorumissa arvioidaan kirjakustantajia?
Julkaisufoorumissa pyritään huomioimaan tieteenalojen erilaiset julkaisukulttuurit ja -käytännöt. Humanistien ja yhteiskuntateiteilijöiden julkaisutuotannosta merkittävä osa on tieteellisiä kokoomateosartikkeleita ja monografioita. Koska Julkaisufoorumissa ei ole katsottu mielekkääksi listata ja arvioida tuhansia ulkomaisia kirjasarjoja, kirjakustantajalle on annettu tasoluokka. Sen sijaan kotimaiset tieteelliset kirjasarjat on luokiteltu, ja suomalaisen kustantamon julkaisemat kirjat saavat tasoluokan ensisijaisesti sarjan perusteella. Kirjakustantajia on luokiteltu myös tasolle 3 vuodesta 2015 alkaen (aiemmin vain tasoille 1 ja 2).
Kirjakustantajan ei tarvitse julkaista yksinomaan tieteellisiä kirjoja päästäkseen mukaan luokitukseen. Kustantajan tulee kuitenkin olla erikoistunut tieteelliseen kustannustoimintaan ja tieteellisten kirjojen osalta (A3, C1) sen toiminnassa tulee täyttyä tasoluokan 1 laatua ja vertaisarviointikäytäntöjä koskevat kriteerit.
Miksi Julkaisufoorumissa arvioidaan konferensseja?
Konferensseja arvioidaan siksi, ettei konferenssiartikkeleiden tasoa voida välttämättä määrittää riittävän täsmällisesti laajojen julkaisusarjojen tai kirjakustantajien tason perusteella. Tekniikan aloilla ja tietojenkäsittelytieteissä säännöllisesti toistuvat konferenssit ovat journaaleihin rinnastettavia tärkeitä tieteellisiä julkaisukanavia, joihin pyritään lähettämällä konferenssiesitelmän täydellinen kirjallinen versio (full paper) arvioitavaksi. Tämän vuoksi tietojenkäsittelytieteen sekä sähkö- automaatio-, tieto- ja tietoliikennetekniikan paneeleilla (paneelit 2 ja 9) on mahdollisuus luokittaa konferensseja eri tasolle kuin konferenssin pääasiallisena julkaisukanavana toimiva sarja tai kustantaja. Tällöin konferenssi luetteloidaan Julkaisufoorumin tietokantaan tapahtuman vakiintuneella nimellä ja sen julkaisukanavatyypiksi merkitään ”konferenssi”.
Julkaisufoorumissa ei arvioida kertaluontoisia tapahtumia eikä listata jokaisen vuoden konferenssia erikseen. Tämä koskee myös epäsäännöllisiä joint conference -tyyppisiä tapahtumia.
Teknillisiä tieteitä ja tietojenkäsittelytiedettä lukuun ottamatta konferenssiesitykset edustavat useimmilla tieteenaloilla tyypillisesti tutkimustulosten julkaisemiseen liittyvää välivaihetta. Konferenssien artikkeleista voidaan esimerkiksi koostaa lehtien erikoisnumeroita tai kokoomateoksia. Tällaiset julkaisut merkitään OKM:n julkaisutiedonkeruussa joko aikakauslehtiartikkeleiksi (A1, A2) tai kokoomateosartikkeleiksi (A3). Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstracts), postereita tai Powerpoint -esityksiä ei oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa.
HUOM! Konferenssien käsittelyperiaatteita muutettiin kesäkuussa 2016.
Julkaisukanavien hakua ja ehdottamista koskevat kysymykset
Mitä pitää tehdä, jotta saan oman julkaisukanavani mukaan Julkaisufoorumiin?
Tutustu aluksi Julkaisufoorumin arviointikriteereihin.
Jos edustamasi julkaisusarja tai kirjakustantaja mielestäsi täyttää tason 1 kriteerit, voit esittää sitä lisättäväksi JUFO-portaalissa. Varmista, että julkaisukanavan verkkosivuilta löytyy kaikki arviointia varten kaikki tarpeellinen tieto: toimituskunnan kokoonpano ja vertaisarviointikäytännön kuvaus. Ehdotettavilta lehdiltä tulee löytyä ISSN-tunnus ja kirjakustantajilta ISBN-tunnuksen alkuosa. Konferensseista voi ehdottaa sellaisia tieteellisiä konferensseja, joiden tasoluokka poikkeaa julkaisukanavana toimivan sarjan tai kustantajan tasoluokasta. Konferenssijulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja.
Jos toteat, ettei julkaisukanavasi täytä tason tieteellisen julkaisukanavan kriteereitä, sitä ei ole syytä ehdottaa lisättäväksi Julkaisufoorumiin. Esimerkiksi sanomalehtiä, blogeja ja vastaavia kanavia koskevia ehdotuksia ei käsitellä lainkaan.
Miksei ehdottamaani julkaisukanavaa ole vieläkään arvioitu?
Julkaisukanavien bibliografiset tiedot pitää tarkistaa ja paneelien arviointityölle varata aikaa, sillä uusia kanavia arvioidaan vuoden aikana useita satoja. Tämän vuoksi ehdotettujen julkaisukanavien käsittely, tietokantaan vieminen ja arviointiprosessi kestävät joitakin kuukausia. Samaa julkaisukanavaa ei siis kannata varmuuden vuoksi ehdottaa useaan kertaan, kaksoiskappaleiden karsiminen ainoastaan pidentää käsittelyyn kuluvaa aikaa. Käsittely voi myös viivästyä, jos kanavan perustamisesta on kulunut alle vuosi tai jos kanavassa ei ole ilmestynyt useampia numeroita tai julkaisuja, joiden perusteella sisältöä voi arvioida. Pyydämme tekemään ehdotukset JUFO-portaalin kautta, jolloin ne tallentuvat perusteluineen suoraan tietokantaan.
Miksei etsimäni julkaisukanavan tasoluokan kohdalla ole mitään merkintää?
Tyhjä merkintä tarkoittaa sitä, että julkaisukanava on parhaillaan arvioitavana, eikä sille ole vielä annettu tasoluokkaa. Arvioinnin valmistuttua tasoluokat voi tarkistaa JUFO-portaalin kautta.
Mitä teen, jos en löydä hakemaani julkaisukanavaa Julkaisufoorumin listalta?
Tarkista, että olet kirjoittanut julkaisukanavan nimen oikein eikä haussasi ole ylimääräisiä rajauksia. Sarjaa haettaessa helpointa on käyttää ISSN-tunnusta ja konferenssia haettaessa konferenssin lyhennettä, jolloin mahdolliset nimen varianttimuodot eivät aiheuta ongelmia. Voit myös ladata kaikki julkaisukanavat Excel-taulukkoon. Jos etsimääsi julkaisukanavaa ei ole vielä arvioitu Julkaisufoorumissa ja se mielestäsi täyttää tieteellisen julkaisun kriteerit, voit esittää sitä lisättäväksi JUFO-portaalissa.
