Suomalaiset luottavat tieteeseen poikkeuksellisen vahvasti, vaikka somekeskusteluista voisi muuta luulla. Tiedettä ja tutkimuksen tuomaa ymmärrystä arvostetaan eikä tiedevastaisuus ole laajasti nostanut päätään. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa tieteellistä tietoa ja tieteen vapautta on kuitenkin alettu myös kyseenalaistaa. Tutkijat kohtaavat lisääntyvissä määrin vihapuhetta, häirintää ja uhkailua. Suomalaiset seuraavat kiinnostuksella tiedettä, mutta kiinnostus ei aina ole positiivista.
Mitä Tiedebarometri 2022 kertoo suomalaisten suhteesta tieteeseen ja millaisia eväitä barometrin tulokset antavat tiedeviestijöille? Tiedeviestinnän ammattilaisille suunnatussa seminaarissa vuoden 2022 Tiedebarometrin (Tieteen tiedotus ry) tuloksiin ja teemoihin pureudutaan huippuasiantuntijoiden voimin.
Seminaari on osa Tieteen päivien 2023 ohjelmaa.
Ohjelma
10.00–10.30 Luottamuksen stressitesti: vahvaa, mutta jakautunutta
Millainen suhde suomalaisilla on tieteeseen ja tutkimukseen? Millaisella tolalla luottamus tieteentekijöitä ja tutkittua tietoa kohtaan on? Entä miten 2020-luvun alun kriisiajat näkyvät suomalaisten tiedesuhteessa? Seminaarin avajaispuheenvuorossa kuullaan, mitä mieltä suomalaiset ovat tieteestä, kun Helsingin yliopiston professori Esa Väliverronen johdattelee osallistujat tuoreen Tiedebarometrin (2022) tuloksiin.
10.30–11.30 Tarinoita tieteestä – ketä kiinnostaa?
Suomalaiset seuraavat suurella kiinnostuksella tiedettä. Tiedeaiheita seurataan erityisesti televisiosta ja radiosta, mutta myös internetistä ja sanomalehdistä. Millaisia tarinoita meille tieteestä kerrotaan ja mitä väliä niillä on? Millaisiin tiedeaiheisiin toimittajat tarttuvat, millaiset tarinat suomalaisia koukuttavat ja mitkä tekijät kiinnostukseen vaikuttavat? Kokevatko suomalaiset tieteen arjessaan merkitykselliseksi ja miten tarinat muovaavat käsityksiämme tieteestä? Voivatko toimittajat ja tiedeviestijät työllään vahvistaa luottoa tieteeseen ja tutkittuun tietoon? Entä kuinka kertoa parempia tarinoita tieteen maailmasta?
Paneelikeskustelussa tutkija, kirjoittaja ja kouluttaja Maria Lassila-Merisalo keskustelee aiheesta FINSCI-hankkeen johtaja, dosentti Johanna Kaakisen, KTT, tutkijatohtori Hanna Reinikaisen ja kulttuurimaantieteen professori emeritus, tietokirjailija ja Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja Markku Löytösen kanssa.
11.30–12.30 Lounas
12.30–13.15 Asiantuntijat ja tutkijat mediavelhoina
Asiantuntijan henkilöbrändäys – uhka vai mahdollisuus? Tutkijat esiintyvät nykyisin usein asiantuntijoina julkisuudessa. Suomalaisilla tieteenharjoittajilla on tärkeä rooli tutkitun tiedon välittämisessä ymmärrettävästi tiedeyhteisöjen ulkopuolelle. Tiedeviestintään liittyviä taitoja myös odotetaan tutkijoilta entistä enemmän. Missä, miten ja miksi tieteentekijöiden kannattaa vaikuttaa? Millaista on tutkijoiden ja toimittajien välinen yhteistyö? Ketkä tieteentekijät Suomessa tunnettaan ja keneen suuri yleisö luottaa? Onko tieteenharjoittajien julkisuus tieteen arvostuksen ja luottamuksen kasvattamisen kannalta hyödyllistä ja tavoiteltavaa? Millaista on olla koko Suomen tuntema tutkija?
Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki haastattelee viimeaikaisten kriisien kasvoiksi nousseita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salmista ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolaa.
13.15–13.30 Congrats! You have an all male panel!
Miksi Suomen tunnetuimmat tutkijat ovat vuodesta toiseen valkoisia miehiä? Asiantuntijuuden yhteiskunnallisia rakenteita ja merkityksiä valaisevassa puheenvuorossa tutkija, taiteilija ja feministisen ajatushautomo Hatun johtaja Saara Särmä pohtii, ketä pidetään asiantuntijana. Mitä asiantuntijalta odotetaan ja millaisia piirteitä asiantuntijuuteen liitetään? Vaikuttaako sukupuoli siihen, kuka valokeilaan nostetaan?
13.30–14.00 Kahvitauko
14.00–14.45 Totta vai tarua? Vikkelän viestijän vinkit valetietoa vastaan
Disinformaatio on kasvava uhka demokratialle. Vaikka suoranainen tiedevastaisuus ei ole laaja ilmiö Suomessa, vetävät huuhaa ja arveluttavat lähteet monia puoleensa. Millaisin keinoin tiedeviestijät taistelevat valetietoa vastaan, oikovat väärinkäsityksiä ja tekevät työtä tutkitun tiedon puolesta? Päivän päättävässä osiossa kuullaan ajankohtaisista hankkeista, jotka muuttavat maailmaa viesti kerrallaan. Kuinka viestiä ymmärrettävästi tutkitusta tiedosta? Millaisista aineksista syntyy herkullista, mutta luotettavaa tiedeviestintää?
- 14.00–14.15 Päätoimittaja Veikko Pulkki (Vastalääke): Vastalääke.fi – Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan
- 14.15–14.30 Toimitusjohtaja Inna-Pirjetta Lahti (PING Helsinki): #FaktaaKoronasta – Luotettavalla tiedolla koronavirusta vastaan
- 14.30–14.45 Vastaava tutkimusviestinnän asiantuntija Tomas Sjöblom (Kela): Kelan tutkimus ja tilastot – tietoa sosiaaliturvasta somessa
Tilaisuuden järjestää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta yhteistyössä Tieteen tiedotus ry:n ja Tieteen päivien kanssa.
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu mukaan Lujaa luottoa tieteeseen -seminaariin ja järjestäjien tarjoamalle lounaalle sekä kahville tällä verkkolomakkeella viimeistään 5.1.2023. Paikkoja tilaisuuteen on rajoitetusti. Tilaisuus järjestetään paikan päällä Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksessa Suomen Laki -salissa osoitteessa Yliopistonkatu 3.
