TJNK toimintakertomus 2023

26.2.2024
Kuvassa 10 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajaa seisoo rivissä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan kanssa.

Vuonna 2023 TJNK jakoi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot, myönsi 400 000 euroa tietokirjallisuudelle ja tiedonjulkistamiselle, selvitti apurahojen vaikuttavuutta ja käynnisti uuden hankkeen tutkijoiden sananvapauden turvaamiseksi.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.

TJNK edistää luotettavan tutkitun tiedon yhteiskunnallista käyttöä, tutkijoiden sanan- ja ilmaisunvapautta sekä kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen.

TJNKn ydintehtäviä on laatia esitys opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista. TJNK tukee kotimaista tiedonjulkistamista jakamalla tiedonjulkistamisen apurahoja

Asiantuntijarooliaan TJNK toteuttaa laatimalla kansalliset suositukset tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukemiseksi ja nostamalla keskusteluun ajankohtaisia asioita. TJNK osallistuu vastuullisen tieteen viestintäyhteistyön toteuttamiseen. TJNK ylläpitää työsuhteita pohjoismaisiin kansallisen tason tiedeviestintätoimijoihin ja työskentelee monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen kansainvälisessä verkostossa.

Neuvottelukunnat ovat julkisyhteisöinä ketterä ja kustannustehokas väline laajapohjaiseen keskusteluun asiantuntijoiden, instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Neuvottelukunnat vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on valtiovallan korkein tunnustus ansiokkaasta, luovasta ja vaikuttavasta työstä tutkitun tiedon jakamisessa yhteiskunnassa. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Palkinnot myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö TJNK:n esityksestä. Palkintoesityksen tekijänä TJNK on riippumaton, eri alojen tunnustetuista asiantuntijoista koostuva laajapohjaisesti kansalaisyhteiskuntaa edustava taho, mikä lisää palkinnon arvostusta.

Vuoden 2023 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnettiin seuraaville tahoille ja henkilöille: Faktabaari / Avoin yhteiskunta ry, laillistettu sosiaalityöntekijä Maija Haapala ja laillistettu sosiaalityöntekijä Camilla Jokela / Tiktok-sossut, valokuvaaja Hannu Laakso, professori Maria Lähteenmäki, professori Helka Riionheimo, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, tietokirjailija, professori emeritus Matti Vuento, Zacharias Topelius Skrifter -projekti / Svenska litteratursällskapet i Finland rf ja Ukrainalainen keskus / Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry. 

Vuonna 2023 oli ensimmäistä kertaa mahdollista jakaa valtionpalkinto yhteisölle. Ensimmäiset palkitut yhteisöt olivat Avoin yhteiskunta ry, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry sekä Svenska litteratursällskapet i Finland rf. Valtionpalkinnot korostivat tiedon tuottamisen ja jakamisen yhteisöllisyyden tärkeyttä ja monimuotoisen tiedonjulkistamisen roolia nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala jakoi yhdeksän tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa esimerkillisestä tiedonjulkistamistyöstä 12.9.2023 ravintola Töölön juhlasalissa. 

Ministeri Multala korosti juhlapuheessaan luotettavan tiedon ja tietämisen merkitystä, kun haetaan ratkaisuja maailman megaluokan ongelmiin tilanteessa, jossa yhteiskuntamme kärsii polarisaatiosta ja väärän tiedon leviämisestä. Multala korosti osaamisen ja sivistyksen merkitystä tulevaisuuden voimavaroina. Tutkitun tiedon saavutettavuus, monimuotoinen tiedonjulkistaminen ja monikielinen tiedeviestintä ovat keskeisiä välineitä osaavan yhteiskunnan rakentamiseksi. 

Tiedonjulkistamisen apurahat

Korkeatasoisen ja luotettavan tiedonjulkistamisen mahdollistamiseksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta myöntää apurahoja tiedonjulkistamista palvelevan työsuunnitelman toteuttamiseen. Apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakoi kokouksessaan 29.8.2023 tiedonjulkistamisen kohdeapurahoja yhteensä 400 000 euroa. Apuraha myönnettiin 56 hakijalle.  

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta arvioi yhteensä ennätykselliset 756 apurahahakemusta. Vuonna 2022 arvioitiin 280 hakemusta. Tämä on toistaiseksi suurin koskaan yhdellä hakukerralla tiedonjulkistamisen apurahoihin kohdistunut hakemusmäärä. Noin yksi 13 hakijasta sai vuonna 2023 tiedonjulkistamisen apurahan. Suuresta hakemusmäärästä myönteisen päätöksen sai siis 7,4% hakijoista. Päätökset perustuvat neuvottelukunnan tekemään hakemusten keskinäiseen vertailuun ja kokonaisarviointiin. 

Neuvottelukunta kannusti hakemaan apurahaa rohkeisiin avauksiin ja monikanavaisiin yhdistelmiin. Työskentelyapurahoilla haluttiin mahdollistaa monenlaista toimintaa. Neuvottelukunta ohjasi myös laajentamaan, täydentämään ja uudistamaan tietokirjan ja tiedonjulkistamisen tekotapoja. 

Tietokirja säilyi edelleen keskeisimpänä tiedonjulkistamisen apurahojen kohteena. Rahoitetuista hankkeista 28 on tietokirjoja. Lisäksi rahoitettiin kolme muun tietokirjoittamisen hanketta, viisi tiedonjulkistamisen yhteistoiminta -hanketta ja 20 muun tiedonjulkistamisen hanketta. 13 henkilöä sai pitkän työskentelyapurahan (kesto 6 tai 8 kuukautta).  

Keväällä 2023 laadittiin selvitys työskentelyapurahojen vaikuttavuudesta. Selvitys kartoitti vuosina 2019–2021 tiedonjulkistamisen apurahan saaneiden käsityksiä apurahasta ja apurahalla tehdyn luovan työn kerrannaisvaikutuksia. Selvityksen mukaan tiedonjulkistamisen apurahat ovat tehokas, tarpeellinen ja syvästi arvostettu tietokirjallisuuden rahoitusmuoto. Myönnetyn apurahan kerrannaisvaikutuksia ovat tekijöiden mm. teknisten ja sisällöllisten taitojen karttuminen, tekijöiden verkostoituminen sekä apurahoitetusta työstä syntynyt muu toimeliaisuus. 

Selvityksen pohjana olevaan kyselyyn vastasi 89 henkilöä 206 mahdollisesta vastaajasta, vastausprosentti oli 43%. Selvitys kävi myös läpi tietokirjallisuuden kirjoittamiseen suunnatut julkiset tuet. Edellisen kerran apurahojen vaikuttavuutta on selvitetty vuonna 2018, jolloin tarkasteltiin vuosina 2010–2016 apurahan saaneiden näkemyksiä apurahoista.

Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki lakkautettiin

Ostotuki oli kirjastoille osoitettua vähälevikkisen laatukirjallisuuden tukea, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuosittain.

Tuen tarkoituksena oli parantaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden saatavuutta. Ostotuella oli mahdollista laajentaa ja monipuolistaa kirjastojen kirjavalikoimaa sekä hankkia kirjallisuutta myös koulukirjastojen ja päiväkotien kokoelmiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti vuosittain teosluetteloon valittavista kirjoista Valtion kirjallisuustoimikunnan (Taiteen edistämiskeskus), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Selkokeskuksen tekemistä ehdotuksista. Vuonna 2023 TJNK sai 335 ehdotusta ostotukilistan tietokirjoiksi. 

Vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriö teki ehdotuksen tuen lakkauttamisesta osana budjettiesitystään. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta otti kantaa ostotuen säilyttämiseksi. Eduskunta hyväksyi budjetin ja ostotuki lakkautettiin joulukuussa 2023. Neuvottelukunta kutsui ministeriön ja muut toimijat pohtimaan uudistettuja tukimuotoja nyt lakkautetun ostotuen korvaamiseksi.

Monikielinen tiedeviestintä 2023

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut yli 900 tahoa yli 70 maasta. Huhtikuussa 2019 julkaistun aloitteen laativat ja ensimmäiseksi allekirjoittivat TSV, TJNK, Suomen tiedekustantajien liitto ry sekä kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Norjan yliopistot (UHR) ja ENRESSH-verkosto.

Yhteistyötä vastuullinen tieteen parissa

Vastuullinen tiede edistää luotettavaa ja yhteisesti hyväksyttyä tapaa tuottaa, julkaista ja arvioida tutkittua tietoa. Se tukee tieteen avoimuutta, läsnäoloa ja käyttöä yhteiskunnassa.

Teema yhdistää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja sen yhteydessä toimivien tutkimuksen tukielimien – Avoimen tieteen koordinaation, Julkaisufoorumin (JUFO), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) – toimintoja ja viestintää.

Yhteinen Vastuullinentiede.fi -sivusto tarjoaa kolmella kielellä tietoa ja työkaluja vastuullisuuden tueksi. Verkkosivuperhe mahdollistaa yhteisen tapahtumakalenterin ja yhteisen uutisvirran. Suurin osa sivustoperheen materiaalista on CC BY -lisensoitu.

Tapahtumia, toimintaa ja viestintää 2023

Tammikuussa TJNK järjesti Tieteen päivien (11.–15.1.) yhteydessä Tieteen aamukahvit -keskustelusarjan 11.–13.1. yhteistyössä TSV:n kanssa. Siellä aiheina oli tekoäly (keskustelijoina apulaisprofessori Sanna Kuoppamäki ja professori Petri Myllymäki), energiaturvallisuus ja huoltovarmuus (keskustelijana professori Sanna Syri) sekä ihmiskielen alku ja lapsen kielen oppiminen (keskustelijoina tutkija Lea Nieminen ja apulaisprofessori Kaius Sinnemäki). Pääsihteeri Reetta Kettunen haastatteli asiantuntijoita. 

Tieteen päiville järjestettiin myös Tieteen tiedotus ry:n ja TSV:n kanssa yhteistyössä koko päivän kestävä tiedeviestinnän ammattilaisille suunnattu keskustelutilaisuus aiheenaan Lujaa luottoa tieteeseen – mitä tiedebarometri 2022 kertoo tiedeviestijöille? Tilaisuus oli erittäin suosittu, ohjelmaa seurasi yli sata kuulijaa. Tilaisuudessa puhuivat ja keskustelivat professori Esa Väliverronen, tutkija, kouluttaja Maria Lassila-Merisalo, dosentti Johanna Kaakinen, tutkijatohtori Hanna Reinikainen, Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen, päätoimittaja Jukka Ruukki, johtaja Mika Salminen, johtaja Mika Aaltola, johtaja Saara Särmä, päätoimittaja Veikko Pulkki, toimitusjohtaja Inna-Pirjetta Lahti sekä vastaava asiantuntija Tomas Sjöblom

Helmikuussa 2023 käynnistyi koko vuoden kestänyt tietokirjalukupiiri yleisötyön muotona yhteistyössä Kallion kirjaston kanssa. Tietokirjalukupiiri kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa ja siellä luettiin viime vuosina tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittuja teoksia.

  • ke 8.2. Kontula, Anna: Eduskunta (Into, 2018)
  • ke 8.3. Kauppinen, Juha: Monimuotoisuus (Siltala, 2019)
  • ke 5.4. Ristkari, Maiju – Suni, Nina – Tyni, Vesa: Sukupuolena ihminen (Tammi, 2018)
  • ke 10.5. Juntunen, Marko: Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino, 2020)
  • ti 7.6. Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta – Potilas numero 43 (SKS, 2020)
  • ke 13.9. Rosenlund, Marcus: Sää joka muutti maailmaa (S&S, 2019)
  • ke 11.10. Ahonen, Marke: Oopiumia ja ajatusharjoituksia – kirjoituksia antiikin lääketieteestä ja filosofiasta (Gaudeamus, 2020)
  • ke 8.11. Tanskanen, Riina: Tympeät tytöt – aikuistumisriittejä (Into, 2021)
  • ke 20.12. Vihma, Antto: Nostalgia – teoria ja käytäntö (Teos, 2021)

Huhtikuussa (18.4.) järjestettiin avoin yleisötilaisuus tietokirjallisuuden rahoituksesta. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, mihin kotimaista tietokirjallisuutta tarvitaan ja mitkä ovat tämänhetkiset tietokirjallisuuden julkiset rahoitusmuodot Suomessa. Lisäksi kokeneet tietokirjailijat jakoivat pienryhmissä kokemuksiaan uusille tietokirjailijoille ja alalle tuleville, kuinka kirjoittaa hyvä hakemus ja miten tietokirja- tai muu tietoprojekti suunnitellaan realistiseksi ja saatetaan suotuisaan päätökseen. 

Tilaisuus oli erittäin suosittu ja vastasi sekä yleiseen neuvontatarpeeseen että toiveeseen tietokirjoittajien verkostoitumisesta. Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina toimivat kielitieteilijä Janne Saarikivi, tietokirjailija Tiina Raevaara, merentutkija ja Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäsen Kai Myrberg, historioitsija Helena Pilke, kulttuurihistorioitsija Henna Karppinen-Kummunmäki, tähtitaivasretkeilijä ja kääntäjä Tuukka Perhoniemi, hyönteiskuvaaja ja -kirjailija Sami Karjalainen, pääsihteeri Reetta Kettunen ja asiantuntija Suvi Lahtonen.

Toukokuussa järjestettiin myös apurahainfo 9.5. verkkotapahtumana heille, jotka aikoivat hakea tiedonjulkistamisen apurahaa kevään apurahahaussa. Hakijoita neuvottiin aktiivisesti myös sähköpostitse ja puhelimitse.

Toukokuussa maailman lehdistönvapauden päivänä 3.5. järjestettiin yhdessä Suomen Unesco-toimikunnan kanssa avoin yleisötilaisuus aiheena Some ja sananvapaus. Tilaisuuden alustajina toimivat asiantuntija Harto Pönkä, tutkija Reeta Pöyhtäri ja tuottaja Sarita Blomqvist

Loppukeväällä käynnistyi tärkeä ja odotettu valtakunnallinen hanke tutkijoiden ja asiantuntijoiden sanan- ja ilmaisunvapauden turvaamiseksi. Hankkeen asiantuntijana toimii dosentti Oula Silvennoinen. Syksyllä hankkeessa koottiin kaikkien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ohjeistukset häirintätapauksissa toimimiseksi. Tämän jälkeen hankkeessa toteutettiin tutkijoille ja asiantuntijoille suunnattu kysely marras-joulukuussa 2023 ja siihen saatiin noin 800 vastausta. Hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. 

Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjafestivaali uudistui nimeltään ja se pidettiin yhdeksättä kertaa elokuun lopussa 2023. Tietokirjafestivaalin lukupiiriaiheiseen keskustelupaneeliin osallistuivat toimittaja, tutkija Suvi Ahola, lukupiirientusiasti, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto ja toimittaja Taru Torikka. Paneelia juonsi Suvi Lahtonen. Lahtonen oli myös ohjelmatyöryhmän jäsen. 

Turun kirjamessut pidettiin 29.9.–1.10.2023. Pääteemana oli tanssi. TJNK tuotti jo perinteeksi muodostuneen suositun lavaohjelman Hyvät ja huonot tiedeuutiset messuille yhdessä Tiedetoimittajien liiton kanssa. Keskustelua johti pääsihteeri Ulla Järvi ja yhdessä keskustelivat professori Pentti Huovinen, tietokirjailja Tiina Raevaara, päätoimittaja Erkka Railo sekä musiikin opiskelija Sini Rajalehto. Pääsihteeri Kettunen ja asiantuntija Lahtonen ovat Turun kirjamessujen päätoimikunnan jäseniä. Samaan aikaan 29.9. TJNK osallistui Hämeenlinnassa järjestetylle Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille, jolla osallistuttiin yhteen lavakeskusteluun. 

Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin 9.–10.10.2023 Helsingissä yhdessä Kansalliskirjaston, Suomen tiedekustantajien liiton ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa. Päivien teemana oli Tiede- ja tietokirjallisuuden kielet ja yhteiskunta. Pääsihteeri on päivien ohjausryhmän jäsen. 

TJNK:n molemmat ehdotukset lavaohjelmaksi joko yksin tai osana paneelia läpäisivät Helsingin kirjamessujen ohjelmasuunnittelun tiukan seulan. Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10.2023 TJNK:n tukemista kirjoista esille pääsivät Sanna-Kaisa Hongiston Mitä terapiassa tapahtuu (Nemo) sekä Lotta Aarikan ja Piia Alvesalon Ratkaiseva humanisti (Gaudeamus).

Kansallinen tiedeviestintäkonferenssi järjestettiin yhteistyössä Suomen Tiedetoimittajain liiton kanssa 23.11. Tieteiden talolla Helsingissä. Teemana oli Tulevaisuuden ruokamme. Tilaisuuden puhujina ja keskustelijoina toimivat tutkijatohtori Kaisa Tiusanen, toimittaja Kati Pohja, professori Mari Sandell, viljelijä ja tutkijatohtori Kari Koppelmäki, lehtori Annika Michelson, tutkija Maarit Heinonen, johtava tutkija Anneli Ritala sekä toimitusjohtaja Pasi Vainikka

TJNK seurasi naapurimaissa käytävää tekoälykeskustelua ja hoiti ulkosuhteita osallistumalla Viron tiedeviestinnän päätapahtumaan Teaduskommunikatsiooni konverentsiin Tallinnassa 14.11. Konferenssin teema oli Tehisaru – kas tubli või ettearvamatu kratt? Ruotsin tiedeviestinnän päätapahtumassa Forum för forskningskommunikation Tukholmassa 28.11. teemana oli AI och jag. Tekoälyn mahdollisuuksista ja käytöstä keskusteltiin ja vertaisopittiin myös yhteisesti TSV-konsortion sisällä.

Kirjoitussarjat ja viestintäkampanjat

Tapahtumien lisäksi TJNK:ssa viestintä on osa kaikkea asiantuntijatoimintaa. TJNK viestii ja vuorovaikuttaa monenlaisten sidosryhmien kanssa asiantuntijoista niin sanottuun suureen yleisöön. Ulkoisen ajankohtaisviestinnän pääkanavina toimivat verkkosivujen lisäksi sosiaalisen median kanavat Facebookissa ja X:ssä (entinen Twitter). TJNK:n Facebook-profiililla on noin 1900 seuraajaa, kun taas X-profiililla on noin 3100 seuraajaa. Vuonna 2023 Facebook-profiilin julkaisuissa käytiin runsaasti kansalaiskeskustelua. Myös tilin moderointitarve kasvoi loppuvuodesta.

TJNK laati yhdessä TSV:n kanssa Facebookissa ja X:ssä nähdyn Tiedevaalikone-kampanjan. Maalis-huhtikuussa haluttiin kannustaa äänestäjiä arvioimaan, mitä eduskuntavaaliehdokkaat ajattelevat tieteestä. Lisäksi yhdessä seitsemän muun järjestön kanssa järjestettiin Tiedevaalit23-kampanja, joka nosti esiin tutkitun tiedon vaikutuksia arkeemme. Yhteistyössä toimivat Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteentekijöiden liitto, TJNK ja TSV.

Sosiaalisen median ajankohtaisviestinnän ja kampanjoiden lisäksi TJNK nosti läpi vuoden verkkosivuillaan juttusarjojen muodossa esille tiedonjulkistamisen valtionpalkittuja ja tiedonjulkistamisen apurahansaajia. Tiedonjulkistamisen valtionpalkittujen elämää ja työtä esittelevän juttusarjan kirjoittivat toimittaja Alma Onali ja toimittaja Tuukka Tuomasjukka. Sarjan kuvista vastasivat valokuvaaja Jaakko Lukumaa ja valokuvaaja Usva Torkki. Juttusarjassa ilmestyivät seuraavat kirjoitukset:

Juttuja luettiin verkossa noin 18870 kertaa. Luetuin sarjan jutuista oli koreografi Sonya Lindforsin haastattelu. Sarja jatkuu vuonna 2024.

Tiedonjulkistamisen apurahansaajista jatkettiin sihteeristön vuonna 2022 aloittamaa Apurahatarinoita-sarjaa, josta julkaistiin toimittaja Johannes Roviomaan kirjoitus Kirjailija Ville-Juhani Sutisen uusin teos on filosofinen päänavaus rikkinäisen maailman keskellä elämiseen. Jutun kuvista vastasi valokuvaaja Usva Torkki. Sarja jatkuu vuonna 2024. 

Keväällä käynnistyneen Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hankkeen myötä aloitettiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden sanan- ja ilmaisunvapautta, häirintää ja vihapuhetta sekä niiden torjumista ja ennaltaehkäisyä käsittelevä juttusarja. Sarjan henkilöjutut kirjoitti toimittaja Helen Partti ja kuvitti valokuvaaja Liisa Takala. Juttusarjassa ilmestyivät seuraavat kirjoitukset:

Sarjan juttuja luettiin verkossa noin 18750 kertaa. Luetuin jutuista oli luonnonsuojelubiologi Panu Halmeen haastattelu. Sarja jatkuu vuonna 2024.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Henriikka Mustajoki
henriikka.mustajoki@tjnk.fi
040 733 5935

Sinua saattaisi kiinnostaa myös