Tutkimuseettisen neuvottelukunnan historian ensimmäinen strategiaprosessi on käynnistynyt. Tähtäimessä on visioida tutkimusetiikan ja suomalaisen tutkimuseettisen järjestelmän tulevaisuutta vuoteen 2035.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama ylin hyvän tieteellisen käytännön asiantuntija. Tutkimusyhteisö luottaa TENKiin tiedevilpin ennaltaehkäisijänä ja valvojana. Vuonna 1991 perustettu TENK on nyt sopinut OKM:n kanssa laativansa historiansa ensimmäisen strategian. Tätä varten on perustettu sidosryhmistä koostuva strategiatyöryhmä pohtimaan TENKin tulevaisuutta. Työryhmän on tarkoitus tutkimus- ja korkeakouluyhteisöä kuultuaan laatia TENKille strategia vuoteen 2035. Työryhmä laatii työnsä tuloksena raportin OKM:lle vuoden 2026 loppuun mennessä. Strategiatyöllä on ajallinen yhteys opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2040 -visiotyöhön.
Raportti toimii samalla TENKiä koskevan lainsäädäntötyön pohjana, sillä TENKin asetus vuodelta 1991 on monin osin vanhentunut. Tutkimusetiikkaa ja hyvää tieteellistä käytäntöä koskevaan lakiin olisikin kirjattava TENKin tehtävät ja toimivaltuudet sekä turvattava TENKin rahoitus ja riippumaton asema.
1990-luvun alussa yliopistot ja tutkimuslaitokset päätyivät yhdessä Suomen Akatemian kanssa siihen, että Suomessa epäilyt tiedevilpistä selvitetään tiedeyhteisön sisällä. TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoofin mukaan strategiatyön yhteydessä on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan myös sitä, onko tutkimusetiikan itsesääntelymalli jatkossakin riittävä tutkijoiden oikeusturvan kannalta, ja miksi muissa Pohjoismaissa päädyttiin säätämään tiedevilpistä lailla. Lisäksi Spoofin mielestä tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista tulisi Suomessa säätää lääketieteen lisäksi myös muilla aloilla.
Strategiaprosessi on nyt käynnistynyt. Strategiatyöryhmän puheenjohtajana toimii TENKin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri ja varapuheenjohtajana johtaja Emilia Katajajuuri Suomen Akatemiasta. Työryhmä on työstään innostunut, ja sen käymät keskustelut ovat olleet avarakatseisia. Tutkimusetiikan merkityksen katsotaan entuudestaan kasvavan, ja samalla TENKin tehtävien lisääntyvän tekoälyn tutkimuskäytön vakiintumisen myötä. Epävarman maailman tilanteen seurauksena pohdittavaksi tulee myös tutkimusetiikan suhde tutkimusturvallisuuteen ja vastuulliseen kansainvälisyyteen.
TENKin strategiatyöryhmän jäsenet ajalla 1.8.2025 – 31.12.2026:
Puheenjohtajat
pj. Kaarle Hämeri, kansleri, Helsingin yliopisto (edustaa tahoa: Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK)
varapj. Emilia Katajajuuri, johtaja, toiminnanohjauksen yksikkö, Suomen Akatemia (Suomen Akatemia)
Muut jäsenet
Niklas Bruun, oikeustieteen tohtori, professori emer. (Suomen Tiedeakatemiat - yhteistyöneuvosto)
Nina Hahtela, toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto (Tieteentekijöiden liitto)
Salla Huttunen, vararehtori, Haaga-Helia AMK (Arene)
Kari Komulainen, johtaja, Funding Services, Business Finland (Business Finland)
Outi Konttinen, pääsihteeri, Lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta Tukija (Tukija)
Johanna Kujala, professori, Tampereen yliopisto (Professoriliitto)
Matti Muukkonen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto (TENK)
Susanna Näreaho, erityisasiantuntija, Metropolia AMK (TENK)
Petro Poutanen, toimitusjohtaja, Vaikuttavuussäätiö (Säätiöt ja rahastot ry)
Lea Ryynänen-Karjalainen, toiminnanjohtaja, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV)
Sirpa Thessler, johtaja, luonnonvarat, Luonnonvarakeskus (Tulanet)
Susanne Uusitalo, yliopistotutkija, Oulun yliopisto (Unifi)
Lisätietoja: pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof, puh. 050 594 1909
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
