Juttusarjassa esitellään TJNK:n jäsenet kolmivuotiskaudelle 2025–2027. Neuvottelukunta tuo yhteen tutkitun tiedon parissa työskenteleviä asiantuntijoita, joiden tehtävänä on suomalaisen tiedonjulkistamisen tukeminen ja kehittäminen.
Kuka olet?
Olen kauppatieteiden tohtori ja avoimen julkaisemisen asiantuntija. Tutkimukseni keskittyy tiedejulkaisemisen ja avoimen tieteen murroksen tutkimiseen. Työskentelen apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa. Minulla on useita tiedeviestinnän luottamustehtäviä: olen muun muassa Suomen tiedekustantajien liiton hallitukseen puheenjohtaja, Informaatiotutkimuksen yhdistyksen hallituksen sihteeri, FinElibin ohjausryhmän jäsen, ja Tekijänoikeiusasioiden neuvottelukunnan jäsen. Kuulun toimitusneuvostoon julkaisuissa Nordic Journal of Library and Information Studies, Tampere University Press, ja Nordic Perspectives on Open Science. Lisäksi toimin Informaatiotutkimus-lehden päätoimittajana vuosina 2020–2022.
Mikä sinua innostaa tutkitun tiedon yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä, ja mitä mahdollisuuksia näette tällä saralla?
Tutkittua tietoa hyödynnetään mielestäni yhteiskunnassa liian vähän, mikä on merkittävästi motivoinut minua tutkimaan tähän ilmiöön liittyviä asioita. Yksi este oli pitkään se, että tieteelliset alkuperäisjulkaisut olivat luettavissa ainoastaan maksumuurien takana ja tutkijoiden toimintaympäristöissä, eli tutkitun tiedon saatavuus oli hyvinkin rajoitettua. Avoimen julkaisemisen ja avoimen tieteen kasvu on kuitenkin muuttanut tätä asiaa mullistavalla tavalla niin, että entistä enemmän tutkittua tietoa on kenen vain luettavissa verkon kautta täysin ilmaiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut kaikkia tiedon hyödyntämisen haasteita, sillä saatavuuden lisäksi yksilö- ja yhteiskunnallisella tasolla on monia esteitä, jotka luovat kitkaa näihin prosesseihin. Tähän liittyvät ilmiöt kiinnostavat minua tosi paljon.
Miten pitäisi suhtautua yhä kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvään, kaikkien ulottuvilla olevaan tietoon?
Tämä on näitä aikamme suuria haasteita, kun ristiriitaista tietoa on saatavilla melkein loputtomasti melkein mistä vain aiheesta. Tämä voi helposti johtaa tiedon inflaatioon jos kaikki tieto arvotetaan samalla tavalla. Tieteellistä tietoa on laajasti saatavilla, mutta se jää helposti taustakohinaksi kun poliittiset agendat tulkitsevat tuloksia valikoidusti tai lähtökohtaisesti väheksyvät tieteellistä tutkimusta, ja viestivät kovalla äänellä vääristyneitä päätelmiä. Näkisin, että suurin ongelma ei ole tutkitun tiedon saatavuus vaan tieteellisen tiedon arvostus ja tiedelukutaidon puute laajemmin yhteiskunnassa. Tarvitaan vahvistusta, jotta voisimme toimia järkevällä tavalla nykyisessä tietoympäristössämme, sekä samalla myös kohentaa asiantuntijuuden arvostusta. Meidän on myös voitava hyödyntää eri alojen todelliset asiantuntijat paremmin jotta navigointi tiedon meressä helpottuisi kaikille.
TJNK:n vastanimitetty puheenjohtajisto määritteli tammikuussa toimikautensa tavoitteiksi avoimuuden ja aktiivisuuden.
Kuvassa apulaisprofessori Mikael Laakso (Tampereen yliopisto). Kuvan ottanut Anne Haapanen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
