Tausta

Julkaisufoorumin toiminta käynnistettiin vuonna 2010, aluksi hankemuotoisena. Perustamispäätöksen taustalla oli pitkäjänteinen tutkimuksen laadunarvioinnin kehittämistyö, joka käynnistyi 1990-luvun puolivälissä yliopistojen siirtyessä tulosohjausmalliin.
 

Julkaisuihin perustuvaa rahoitusosuutta kasvatettiin

Yliopistot ovat raportoineet ministeriölle julkaisujaan koskevat tilastotiedot jo vuodesta 1994 alkaen, mutta vielä 2000-luvun alkupuolella tutkimuksen tuloksellisuutta mitattiin tohtorintutkinnoilla ja Suomen akatemian huippuyksiköillä. Painopistettä haluttiin siirtää koulutuksesta tutkimukseen. Avainsanoja olivat tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus, joten samalla tuli monipuolistaa tutkimustoimintaa kuvaavaa mittaristoa. Tämä tarkoitti yliopistojen tuottamien tieteellisten julkaisujen tallentamisen ja arvioinnin kehittämistä, sekä niiden ottamista tulosrahoituksen kriteeriksi. 

Tieteellisiä julkaisuja (pois lukien yliopistojen omien sarjojen julkaisut) alettiin käyttää yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2007 alkaen, aluksi puhtaasti määrällisin perustein. Vuoteen 2009 asti julkaisujen perusteella jaettiin 0,3 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta.

Vuosina 2010–2012 julkaisujen lukumäärän perusteella jaettiin 1,7 prosenttia perusrahoituksesta. Tällä jaksolla kansainvälisille referee-julkaisuille annettiin hieman muita julkaisuja suurempi painoarvo, mutta julkaisutoiminnan laadun osoittimeksi tätä erottelua pidettiin kuitenkin puutteellisena ja lääke- ja luonnontieteitä suosivana. Julkaisuihin perustuvan rahoitusosuuden kasvattaminen edellyttikin julkaisutietojen luotettavuuden ja laatunäkökohtien parempaa huomioimista.
 

Laadunarviointimenetelmät puntarissa

Julkaisufoorumin perustamista edelsi opetusministeriön selvitystyö, jossa kartoitettiin eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjä, yliopistojen julkaisutietojen hyödynnettävyyttä sekä ulkomaisia malleja julkaisujen laadunarvioinnin järjestämiseksi. Norjassa vuonna 2006 käyttöönotettu julkaisukanavien tasoluokitteluun perustuva malli, joka myöhemmin Suomessakin päädyttiin valitsemaan, kuvattiin vuonna 2007 julkaistussa hankeraportissa Bibliometristen aineistojen käytettävyys yliopistojen julkaisujen laadun ja tuottavuuden arvioinnissa. Seuraavana vuonna julkaistu TiedeKOTA-työryhmän raportti sisälsi jo alustavan ehdotuksen järjestelmästä, jossa asiantuntijapaneelit arvioisivat julkaisukanavien tieteellisyyttä sekä arvostusta tiedeyhteisössä. Myös vuonna 2009 valmistunut opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin loppuraportti suositti julkaisujen painottamista laatuindeksillä.

Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto (nyk. Suomen yliopistot UNIFI ry.) asetti vuonna 2009 työryhmän laatimaan ehdotuksen laadunarvioinnin kehittämiseksi. TiedeKOTA-raportin pohjalta UNIFIn työryhmä esitti julkaisukanavien tasoluokitukseen perustuvan järjestelmän perustamista Norjan ja Tanskan (luokitus 2009 alkaen) esimerkkien mukaisesti. Työryhmän selvityksessä todettiin, että viittausanalyysejä ja -indikaattoreita käytetään paljon luonnon- ja lääketieteissä tutkimuksen laadun arviointiin. Viittaustietokannat eivät kuitenkaan kata suurta osaa tekniikan eivätkä etenkään yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden julkaisutoiminnasta. Julkaisukanavaluokituksen etu viittausanalyysiin nähden on se, että luokitus kattaa samoilla kriteereillä kaikki tieteenalat erilaisine julkaisukäytänteineen, ja arviointityö on tiedeyhteisön käsissä. Luokituksen kehittämiselle oli rahoitusmallin lisäksi muitakin intressejä: yliopistojen oman toiminnan kehityksen arviointi ja vertailu muihin yliopistoihin sekä laatutietoisuuden lisääminen tutkijoiden keskuudessa.
 

Julkaisufoorumin vetovastuu Tieteellisten seurain valtuuskunnalle

UNIFIn esityksen mukaisesti toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Julkaisufoorumi-hanke vuosina 2010–2012. Tieteellisten seurain valtuuskuntaa (TSV) pidettiin sopivana sijoituspaikkana, koska se on riippumaton organisaatio, joka edustaa tiedeyhteisöä laajasti tieteellisten seurojensa kautta. TSV:n hallitus nimitti Julkaisufoorumille ohjausryhmän, joka rekrytoi hankkeelle sihteeristön ja nimitti 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia. Ensimmäinen luokitus julkistettiin hankkeen päätyttyä vuonna 2012. Tämän jälkeen luokituksen ylläpito ja kehittäminen päätettiin vakiinnuttaa pysyvästi osaksi TSV:n toimintaa. Julkaisutiedonkeruun (JURE-projekti) ja Julkaisufoorumi-luokituksen kehittämisen myötä julkaisujen rahoitusosuutta voitiin vuonna 2013 nostaa 13 prosenttiin.

Tutustu Julkaisufoorumi-hankkeen (2010-2012) loppuraporttiin.

Päivitetty 4.1.2016