Julkaisufoorumi kannustaa tutkijoita rinnakkaiskielisyyteen

Tiedotteet   1.2.2018 8.14

Suomalainen ihmistieteellinen tutkimus on eurooppalaisessa vertailussa hyvin kansainvälistä, vaikka tieteenalojen (esimerkiksi taloustieteen ja oikeustieteen) välillä onkin eroja. Flanderin, Norjan ja Tanskan tavoin meillä reilusti yli puolet kaikista humanis­tisten ja yhteiskuntatieteiden vertaisarvioiduista julkaisuista on englanninkielisiä. Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa vastaava osuus on neljännes tai vähemmän.

Englanninkielisten julkaisujen osuus on viime vuosina kasvanut, mikä herättää keskustelua kansallisten kielten asemasta. Professori Hannu Heikkisen mukaan (HS Vieraskynä 17.1.) yliopistojen rahoitusmalli ja ­tähän liittyvä Julkaisufoorumi-luokitus suosivat liiaksi kansainvälisyyttä suomenkielisen julkaisutoiminnan kustannuksella. Heikkinen arvelee, että ”tutkijat keskittyvät julkaisemaan englanniksi” koska ”suomenkielisiä julkaisuja ei löydy Jufon korkeimmilta tasoilta” ja ”luokittelemattomista julkaisuista ei makseta yliopistoille lainkaan”.

Kansallisilla kielillä tapahtuva julkaisutoiminta tulee huomioida asianmukaisella tavalla erilaisissa arvioinneissa. On syytä täsmentää erityisesti Julkaisufoorumia koskevia yksityiskohtia.

Tasoluokkaan 2 on sijoitettu 22 julkaisusarjaa ja kolme kirjakustantajaa, jotka julkaisevat laajasti suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja kielen erikoispiirteitä käsittelevää tutkimusta suomen- ja/tai ruotsin kielellä. Tasoluokassa 3 on vain kansainvälisiä kanavia, mutta näiden julkaisujen painoarvo verrattuna tasoluokkaan 2 on suhteellisen pieni. Huomattava osa yliopistojen saamasta ra­­­hoituksesta perustuu tasoluokan 1 julkaisuihin, joita ihmistieteissä on puolet sekä suomen- että englanninkielisistä vertaisarvioiduista artikkeleista ja kirjoista. Lisäksi yliopistot saavat, toisin kuin Heikkinen esittää, rahoitusta myös luokittelemattomista julkaisuista.

Tieteen norsunluutorni ei ole umpeutumassa. Yliopistoissa työskentelevät humanistit ja ­yhteiskuntatieteilijät julkaisevat vuosittain noin kolmetuhatta suomenkielistä ammatti- ja suurelle yleisölle suunnattua kirjoitusta. Vastaavasti tasoluokan 3 englanninkielisiä vertaisarvioituja lehtiartikkeleita julkaistaan noin kolmesataa.

Mielikuva, että tutkijoiden ei kannattaisi rahoitusmallin takia julkaista suomeksi, on virheellinen. Tosiasiassa suomenkielinen lehti- tai kokoomateos­artikkeli on yliopistoille yhtä tuottoisa kuin samaan taso­luokkaan kuuluva englanninkielinen julkaisu.

Gaudeamuksen, Suomalaisen kirjallisuuden seuran tai Vastapainon julkaisema suomen­kielinen monografia vastaa ­kolmea artikkelia tasoluokan 3, neljää artikkelia tasoluokan 2, ja kahtatoista artikkelia taso­luokan 1 englanninkielisissä lehdissä. Arviointikriteerien on siis oltava yhtä vaativat suomen- ja englanninkielisille julkaisukanaville.

Asiantuntijapaneelit päivittävät Julkaisufoorumi-luokituksen tämän vuoden aikana.

Janne Pölönen / Suunnittelupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 29.1.2018