Historiallinen perintö vaikuttaa humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden julkaisukäytäntöihin

Tiedotteet   26.3.2018 15.17   Päivitetty 26.3.2018 15.19

Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen alojen julkaisukäytäntöjä kahdeksassa maassa vertaileva tutkimus osoittaa, että historiallinen ja kulttuurinen perintö vaikuttaa julkaisukielen ja -formaatin valintaan eri maissa. Tutkimus toteutettiin Eurooppalaisen ihmistieteiden tutkimuksen arviointia kehittävän ENRESSH-verkoston piirissä.

Scientometrics-lehdessä julkaistu tutkimus perustuu aineistoon, joka käsittää ihmistieteelliset vertaisarvioidut julkaisut Flanderista (Belgia), Norjasta, Puolasta, Slovakiasta, Sloveniasta, Suomesta, Tanskasta ja Tšekistä. Erityisaloista tarkastellaan taloustieteen ja liiketalouden, oikeustieteen, sekä filosofian ja teologian julkaisutoimintaa. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole hyödynnetty yhtä laajasti kattavia kansallisesti kerättyjä julkaisuaineistoja.  

Tutkimus, jossa analysoitiin 272,376 vertaisarvioitua julkaisua vuosilta 2011-2014, tuottaa ainutlaatuisia havaintoja julkaisukäytäntöjen eroista tieteenalojen välillä ja sisällä. Julkaisukäytännöt ovat suhteellisen vakaita ja samankaltaisia Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa. Sen sijaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden julkaisukäytännöissä havaitaan huomattavia muutoksia. Kaikissa vertailumaissa lehtiartikkelien ja englanninkielisten julkaisujen osuus on kasvussa.

Tutkimus osoittaa, että julkaisukäytännöt eroavat sekä tieteenalojen välillä (esimerkiksi oikeustiede eroaa samalla tavalla taloustieteestä ja liiketaloudesta Flanderissa ja Suomessa) että tieteenalojen sisällä (esimerkiksi oikeustieteen julkaisukäytännöt Tšekissä eroavat oikeustieteen julkaisukäytännöistä Suomessa).   

Historia ja tiedepolitiikka vaikuttavat Englannin käyttöön julkaisukielenä  

Flanderissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa valtaosa ihmistieteiden vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista on englanninkielisiä. Tšekissä ja Sloveniassa englannin osuus on alle puolet, ja Puolassa englanninkielisten julkaisujen osuus on kaikkein pienin. Englannin merkitystä kunkin maan julkaisutoiminnassa voidaan tarkastella muun muassa tiedeyhteisön koon näkökulmasta. Tätäkin tärkeämpiä selittäviä tekijöitä voidaan löytää maiden historiasta. Puolassa, Slovakiassa ja Tšekissä venäjä oli pakollinen kieli kouluissa ennen vuotta 1989, eikä tutkimustulosten julkaiseminen englanniksi ollut tutkijan näkökulmasta paras vaihtoehto. Ennen Slovenian itsenäistymistä 1991, entisen Jugoslavian alueella, sloveeni oli yksi kansalliskielistä, mutta merkittävä osa julkaisutoiminnasta tapahtui serbian ja kroatian kielillä.

Myös tiedepolitiikka vaikuttaa julkaisukielessä tapahtuviin muutoksiin. Erityisesti Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Tšekissä kansallisilla tutkimuksen arviointijärjestelmillä on ollut vahva vaikutus muutoksiin julkaisukäytännöissä. Myös Flanderissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa on tiedepolitiikan instrumentteja, jotka ovat voineet kannustaa kansainvälisyyteen.   
 
Tiedepoliittisia näkökohtia

Kansainvälisyyden edistämisessä tulisi ottaa huomioon muun kuin englanninkielisissä maissa vallitsevat julkaisukäytännöt. Lähtötilanne on hyvin erilainen Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa verrattuna Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Ensin mainittuun ryhmään kuuluvissa maissa tutkijat kuuluvat vahvemmin oman tieteenalansa kansainväliseen tiedeyhteisöön kuin Keski- ja Itä-Euroopan maiden tutkijat. Tšekin ja Puolan tapaukset osoittavat, että kannustimet voivat helposti muuttaa julkaisukäytäntöjä ohjaamalla tutkijoita julkaisemaan enemmän paikallisissa kanavissa.  

ENRESSH-verkosto on aiemmin julkaissut ihmistieteellisen tutkimuksen arvioinnin haasteita koskevan julkilausuman. Julkilausumassa korostettiin muun muassa, että ihmistieteiden kaikista julkaisutuotoksista tulee palkita niiden tieteellisen ja/tai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mukaisesti. Tutkimus osoittaa, että julkaisukieli- ja tyyppi vaihtelevat maittain ja tieteenaloittain, joten yhden koon arviointimalli ei voi toimia kaikissa tapauksissa. Kaikki julkaisutuotokset käsittävien kansallisten tietokantojen kehittäminen on ihmistieteiden arvioinnin kannalta välttämätöntä.     
 
Tekijät toivottavat tervetulleeksi kaikki tutkimusta koskevat huomiot. Tutkimus on saatavissa avoimesti täältä.

Voit jättää kommenttisi täällä tai lähettää ne suoraan sähköpostilla Emanuel Kulczyckille: emanuel@ekulczycki.pl.